KHO:n ratkaisu keventää verotusta osalla kevytyrittäjistä
Suomen korkein hallinto-oikeus (KHO) on julkaissut merkittävän päätöksen, KHO:2023:42, joka vaikuttaa tulkintaan siitä, mikä osuus kevytyrittäjien ansioista on veronalaista.
Eezy Kevytyrittäjät tekee pitkäjänteisesti töitä parantaakseen kevytyrittäjien asemaa ja on ollut aktiivisesti vaikuttamassa myös nyt annettuun KHO:n ratkaisuun sekä sitä edeltäneeseen KHO:2020:123 ratkaisuun.
Tuoreessa KHO:n ratkaisussa on kyse siitä, miten kevytyrittäjän bruttopalkka määräytyy. KHO katsoi, että kun laskutuspalveluyritystä pidetään kevytyrittäjän suorittaman palvelun myyjänä, ei laskutuspalveluyrityksen palkkiota ja työnantajan sairausvakuutusmaksua tule pitää osana kevytyrittäjän bruttopalkkaa.
“Käytännössä ratkaisu tarkoittaa sitä, että osalla kevytyrittäjistä verotus kevenee jonkin verran. Lisäksi ihan jokainen kevytyrittäjä hyötyy entisestään vähentyvien paperitöiden muodossa, kun palvelumaksua ja työnantajan sairausvakuutusmaksua ei enää tarvitse kirjata vähennyksiin omassa verotuksessa. Todella hienoa, että tähän asiaan saatiin viimein myönteinen ratkaisu”, iloitsee Eezy Kevytyrittäjien toimitusjohtaja Saija Hellstén.
Prosessissa asiamiehenä toiminut verojuristi Miika Härkönen Verotieto Oy:sta pitää ratkaisua loogisena: ”Korkein hallinto-oikeus linjasi mielestäni osuvasti verojärjestelmän ennakoitavuuden ja verotuskäytännön yhtenäisyyden olevan itsessään sellaisia arvoja, jotka pitää ottaa verotusta toimitettaessa huomioon. Esimerkiksi tässä ratkaisussahan nämä periaatteet edellyttivät, että eri verolajien osalta tulkinnat olivat johdonmukaiset. Toisistaan poikkeavat tulkinnat edellyttävät toisistaan poikkeavia tilanteita.”
Mikä on päätöksen vaikutus kevytyrittäjille?
KHO:n päätös on erittäin merkittävä kevytyrittäjille, sillä se tuo selkeyttä kevytyrittäjien verotukselliseen asemaan ja keventää veroilmoituksen täyttöä. Päätöksen myötä kevytyrittäjän käyttämän laskutuspalvelun palvelumaksua ja työnantajan sairausvakuutusmaksua ei lasketa kevytyrittäjän veronalaiseen palkkatuloon.
Käytännössä osa vähennyksistä poistuu ja siten kevytyrittäjän bruttopalkka pienenee. Pienempi bruttopalkka on verotuksen kannalta parempi, koska palkkatulojen tulonhankkimisvähennys (750 euroa) myönnetään jokaiselle palkansaajalle. Näin ollen tulonhankkimisvähennys toimii ikään kuin tulonhankkimiskulujen omavastuuosuutena.
Muutoksesta seuraa se, että osalla kevytyrittäjistä verotus kevenee muutamilla sadoilla euroilla verovuotta kohden. KHO:n ratkaisulla on käytännössä vaikutusta niille kevytyrittäjille, joilla on ollut laskutuspalveluyrityksen palvelumaksujen lisäksi tulonhankkimismenoja alle 750 euroa. Lisäksi merkitystä kokonaisuuteen on kevytyrittäjän kokonaistuloilla ja marginaaliveroprosentilla.
——
Eezy Kevytyrittäjät pyrkii pitkäjänteisesti parantamaan kevytyrittäjien asemaa ja on ollut aktiivisesti vaikuttamassa nyt annettuun KHO:2023:42 ratkaisuun sekä aiempaan KHO:2020:123 ratkaisuun. Asiamiehinä prosesseissa ovat toimineet verojuristi Miika Härkönen (Verotieto Oy) ja asianajaja Olli Kärkkäinen. Tuoreessa ratkaisuissa hakijana toimi Eezyn palvelua käyttävä kevytyrittäjä Aki Joensuu.
